Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta
Dnro VNS 1/2026 vp
RUOKAPOLIITTINEN SELONTEKO KANSALLISESTA RUOKASTRATEGIASTA
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto valtioneuvoston ruokapoliittisesta selonteosta kansallisesta ruokastrategiasta.
SLC pitää myönteisenä, että elintarviketuotannon ja koko elintarvikeketjun rooli, haasteet ja mahdollisuudet esitetään eduskunnalle annettavassa selonteossa. Selonteko korostaa toimivan elintarvikeketjun merkitystä ja sen suurta tärkeyttä koko yhteiskunnalle. Asiakirja linjaa Suomen elintarvikepolitiikan suuntaa ja asettaa keskeiset tavoitteet vuoteen 2040 saakka. SLC katsoo, että selonteko kokonaisuutena muodostaa hyvän perustan jatkopäätöksenteolle.
Samalla kun maatalouden odotetaan tuottavan korkealaatuista ruokaa, selonteon mukaan maatalouden pitää myös saavuttaa kansalliset ympäristötavoitteet sekä edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä koko maassa. SLC pitää tavoitetta oikeana, mutta korostaa, että sen toteutuminen edellyttää koko yhteiskunnan osallistumista tavoitteiden saavuttamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin. Maatalousyrittäjät ovat maaseudun elinvoiman peruspilari. Työllään he tuottavat ruokaa ja kestävää metsätaloutta sekä edistävät työllisyyttä, taloudellista toimintaa, luonnonhoitoa ja huoltovarmuutta. Näiden yritysten varaan suuri osa muusta maaseudun yhteiskuntarakenteesta rakentuu.
SLC korostaa, että jotta maatalous voi täyttää kaikki nämä vaatimukset ja odotukset, ruoan tuotannon on oltava kannattavaa. Selonteossa todetaan aivan oikein, että koko elintarvikesektori on erittäin tärkeä sekä työllisyydelle että maamme huoltovarmuudelle. Elintarvikeketjun toimivuus edellyttää, että kaikki ketjun osat ovat kannattavia ja että arvonlisä jakautuu oikeudenmukaisesti. Näin ei tällä hetkellä ole, sillä kauppa voi hallitsevan asemansa ansiosta ottaa suhteettoman suuren osuuden koko ketjun voitosta.
SLC yhtyy selonteon tavoitteisiin, mutta kaipaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka parantavat alkutuotannon kannattavuutta. Ilman kannattavuutta elintarviketuotannossa selonteon tärkeitä ja oikeita tavoitteita ei voida saavuttaa.
SLC:n näkemyksen mukaan kotieläintuotannolle on annettu selonteossa liian pieni rooli. Maidontuotanto, lihantuotanto ja muut eläinperäiset tuotteet muodostavat koko suomalaisen maatalouden ja elintarviketuotannon selkärangan. Myös viljanviljelylle on ratkaisevan tärkeää, että kotieläintuotanto on kannattavaa ja riittävän laajaa. Ilman elinvoimaista kotieläinsektoria viljanviljelijöillä ei ole kysyntää merkittävälle osalle sadosta, joka käytetään rehuksi. Suomalainen ruokakulttuuri perustuu myös pitkään maidon- ja lihantuotannon perinteeseen ja sen suureen merkitykseen. Tämän vuoksi SLC katsoo, että maidon- ja lihantuotannon merkitystä koko elintarvikeketjulle ja Suomelle tulisi korostaa selonteossa nykyistä selkeämmin.
Ruotsiin verrattuna tämä puute korostuu erityisen selvästi. Ruotsin elintarvikestrategiassa 2.0, joka valmistui noin vuosi sitten, maataloudelle ja erityisesti kotieläintuotannolle annetaan huomattavasti näkyvämpi rooli. Siinä on asetettu konkreettisia tavoitteita muun muassa lihan ja maidon tuotannon lisäämiseksi sekä omavaraisuusasteen nostamiseksi.
Tässä selonteossa maatalouden merkitystä kuvataan yleisemmällä tasolla osana koko elintarvikejärjestelmää, ilman vastaavanlaisia selkeitä priorisointeja tai tuotannon kasvua koskevia määrällisiä tavoitteita. Tämä korostuu entisestään, koska strategiassa on hyviä kirjauksia kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisestä, kun taas vastaavat tavoitteet tai kunnianhimo puuttuvat kokonaan lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden osalta. Tämä on erityisen ongelmallista tilanteessa, jossa kotieläintilojen määrä vähenee nopeasti ja kotimainen tuotanto laskee kulutusta nopeammin, mikä uhkaa heikentää nykyistä omavaraisuusastettamme. SLC esittää näkemyksenään, että maataloudelle ja erityisesti kotieläintuotannolle tulisi antaa strategiassa huomattavasti nykyistä näkyvämpi rooli. On välttämätöntä asettaa konkreettisia kasvutavoitteita Ruotsin mallin mukaisesti, jotta voidaan varmistaa riittävä kotimainen tuotanto ja siten turvata sekä omavaraisuusaste että huoltovarmuus.
SLC haluaa erityisesti korostaa toimien tärkeyttä, jotka helpottavat nuorten mahdollisuuksia jatkaa maatilan toimintaa. Heitä on yhä vähemmän, ja jotta uudet yrittäjät uskaltavat investoida, tarvitaan toimivan yhteiskunnan lisäksi pitkäjänteiset ja ennakoitavat olosuhteet sekä riittävät taloudelliset kannustimet. Vain näin voidaan turvata elinvoimainen maatalous koko maassa tulevaisuudessa ja luoda edellytykset elävälle maaseudulle, toimivalle elintarvikeketjulle ja turvalliselle Suomelle. Selonteossa on hyviä tavoitteita, mutta konkreettisia toimenpiteitä voisi olla enemmän.
Maaseudulla ja erityisesti maataloudella on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä. Maatalous tuottaa ruokaa ja edistää arvokkaiden kulttuurimaisemien säilymistä, hiilen sitoutumista maaperään, uusiutuvan energian, kuten biokaasun, tuotantoa, ravinnekiertoa ja biologisen monimuotoisuuden lisäämistä. Monet viljelijät haluavat tehdä enemmän ja löytää uusia ratkaisuja vihreään siirtymään, mutta tämä edellyttää, että yhteiskunta jakaa sekä vastuun että kustannukset. Maatalousyrittäjät eivät voi yksin kantaa kestävän siirtymän taloudellista ja käytännön taakkaa – tarvitaan pitkäjänteistä tukea, selkeitä pelisääntöjä ja kohdennettuja investointeja. Ruoantuotannon tulee säilyä ytimessä, ja energia- ja ympäristöpalvelut voivat täydentää sitä ja näin vahvistaa koko maaseudun elinvoimaa.
Selonteossa on osittain ristiriitaisia tavoitteita erityisesti maatalouden osalta. Toisaalta maatalouden tulee tehostua ja olla kilpailukykyinen, toisaalta sen tulee edistää biodiversiteettiä, kestävää kehitystä, ilmastotyötä ja huoltovarmuutta. SLC katsoo, että tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että yhteiskunnan asettamat vaatimukset alkutuotannolle ovat tasapainoisia ja realistisia. Jotta viljelijät voivat toteuttaa ympäristön kannalta tärkeitä toimenpiteitä, tilojen toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa.
SLC haluaa myös nostaa esiin saariston erityisolosuhteiden huomioimisen tärkeyden kaikessa päätöksenteossa elintarviketuotannon osalta. Huoltovarmuuden, kestävän kehityksen ja biologisen monimuotoisuuden näkökulmasta on tärkeää, että maataloutta voidaan harjoittaa myös saaristossa.
Selonteko nostaa hyvin esiin elintarvikeviennin kasvun merkityksen koko elintarvikeketjulle. SLC yhtyy selonteon näkemyksiin ja korostaa, että tähänastisia panostuksia viennin lisäämiseksi tulee jatkaa. Viennin kasvattaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä politiikkaa.
SLC katsoo, että selonteko käsittelee monia maamme elintarvikehuollon keskeisiä kysymyksiä. Strategiset tavoitteet ovat pääosin hyvin perusteltuja. Ilman selkeitä ja riittäviä taloudellisia panostuksia selonteko kuitenkin on vaarassa jäädä hyvien aikomusten tasolle. EU:n monivuotista rahoituskehystä (MFF) koskeva ehdotus uhkaa hajottaa yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP), samalla kun taloudellinen tilanne on erittäin haastava sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Siksi on tärkeää, että selonteon jälkeen ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat tavoitteiden toteuttamisen.
SLC edellyttää, että eduskuntakäsittelyn jälkeen laadittava toimeenpanosuunnitelma on konkreettinen ohjelma, jossa sanat muuttuvat teoiksi ja resursseiksi. Elintarvikeketju ja erityisesti maatalous eivät selviä, jos niihin kohdistetaan suoria säästöjä – päinvastoin ne tarvitsevat vakautta, pitkäjänteisiä toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia kehittyä. Viljelijät pitävät maaseudun elävänä, ja heidän tuottamansa ruoka turvaa suomalaisille laadukkaan ja turvallisen ravinnon. Heillä on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä, biologisen monimuotoisuuden vahvistamisessa ja Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa.
SVENSKA LANTBRUKSPRODUCENTERNAS CENTRALFÖRBUND SLC R.F.
Thomas Blomqvist
toiminnanjohtaja
